Työkulttuuria voidaan kehittää organisaatioissa luovien menetelmien avulla. Kuvassa yritysten edustajat kesksutelevat taiteilijoiden kanssa TAIKEn fasilitoimana - Copyright 2020 Kook Management - All Rights Reserved

Työkulttuuri, identiteetti ja näkyväksi tekeminen – kokemuksia meriteollisuuden kehittämisestä ja IRM tool hankkeesta

Havaintoja ja oppeja meriteollisuuden yritysten kehittämisestä luovien menetelmien avulla mm. yritysten työkulttuuri , organisaatio-, vuorovaikutus-, ja kestävän kehityksen tietoisuuden kehittämisestä taiteen ammattilaisten kanssa.  Luova Meri -projektissa yritysten kehityshaasteet olivat vaativia ja lähes kaikki kehitystarpeet edellyttivät pitkäaikaista työtä yrityksessä kuten työkulttuuri, hiljaisen tiedon kerääminen, identiteetin kehittäminen, vuorovaikutustaidot sekä poikkeamajärjestelmän kehittäminen ( laatujärjestelmä) . Tämä blogikirjoitus on yhteenveto tarkkailijan näkökulmasta TAIKE:n Luova Meri -raportista sekä kokemuksista osana IRM-Tool hankkeen Luova Meri -projektia vuonna 2019.

Tarkkailijana meriteollisuuden ja taiteilijoiden kohtaamisessa

Saimme seurata Novian IRM-Tool hanketta 2018-2019 aikana jolloin Luova Meri-projekti toteutettiin osana IRM -Tool hanketta. Luova Meri -projektiin osallistuivat Novia ja Taiteenedistämiskeskus (TAIKE), useita ammattitaiteilijoita sekä Clap tarkkailijana. Projektin tavoitteena oli mm.  jäsentää, minkälaisia tarpeita välittäjätoimijoille on yritysten erilaisissa kehitysprojekteissa ( kuten työkulttuuri ja organisaation kehittäminen ), joissa halutaan käyttää taiteilijan osaamista yritysten toiminnan kehittämiseen. Välittäjät rakentavat siltaa yritysten kehittämistarpeiden ja luovien alojen ammattilaisten väliin sekä toimivat tulkkina, sanoittavat yritysten tavoitteita luovien alojen ammattilaisille sekä selventävät ammattitaiteilijoiden kyvykkyyksiä ja mahdolisuuksia yrityksille. Välittäjä tuntee verkostossaan useita eri taiteen ammattitoimiijoita, joilla on kokemusta yritysten kanssa työskentelystä sekä pitkistä projekteista organisaatioiden kanssa.

”Osui ja upposi heti.
Hyvin voisi kuvitella, että tällainen toimisi
meidän kaltaisessa firmassa.”

– eräs yrityksen edustaja kuultuaan
taiteilijan ratkaisuehdotuksen yrityksen ongelmaan –

Luova Meri -projektin alkuvaiheessa yrityksille kerrottiin, ketkä taiteilijat ovat kokeilussa mukana ja mikä on heidän erityisosaamisaluettaan. Taiteilijoita oli valittu mukaan kaikilta taiteen osa-alueilta. Taikella oli luottamusta ja kokemusta kaikista projektiin valituista taiteilijoista. Tämä on edellytys yrityksen ja taiteilijan yhteistyön onnistumiseksi. Osallistuvista yrityksistä työpajaan osallistui riittävä määrä osallistujia, osallistujamäärämäärä vaihteli 1-3 henkilöä per yritys.
Meriteollisuuden työkulttuuri ja telakan kehittäminen luovien alojen avulla oli keskeisessä roolissa IRM Tool Hankkeessa 2019

Työkulttuuri, sisäinen identiteetti ja kestävänkehityksen haasteet – Yritysten haasteita toiminnan kehittämisessä

Luova Meri -projektissa oli mukana kolme meriteollisuuden yritystä; Arctech Helsinki, Meyer Turku sekä Wilhelmssen. Näillä meriteollisuuden yrityksillä oli seuraavanlaisia haasteita:

Hiljaisen tiedon keruu ja jatkuvuus

Yrityksen haasteena oli henkilöstön toistuva vaihtuvuus ja huoli kokemusperäisen osaamisen katoamisesta. Miten taiteen avullavoitaisiin dokumentoida kokemusperäinen tietotaito ja siten turvata ns. hiljaisen tiedon siirtyminen uusille työntekijöille?

Työkulttuuri ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Haasteena yrityksen toimintakulttuuri, organisaatio ja esimiestyö. Miten taiteellinen ja luova osaaminen tunnistettaisiin paremmin ja saavutettaisiin kunnioitus eri ammattikuntien välillä? Miten saataisiin kehitettyä positiivisempi toimintaympäristö, joka auttaisin yritystä eteenpäin?

Poikkeamajärjestelmä negatiivisesta positiiviseksi

Yrityksen käytössä oleva laatujärjestelmä koetaan tavaksi osoittaa virheitä. Poikkeamia ei kerätä riittävästi, vaikka niitä esiintyy jokaisessa yksikössä. Tämä toisaalta hidastaa organisaation oppimista ja haittaa kehittämistä, sillä ongelmat eivät tule tietoon. Kuinka taiteen avulla voitaisiin muuttaa asenne laatujärjestelmää kohtaan positiiviseksi?

Laivakonseptin muotokieli ja yhtenäisyys

Miten taiteen avulla voitaisiin löytää laivakonseptille uutta muotokieltä, joka toisi yhteneväisyyttä kokonaiselle laivueelle ja ulkoinen muotokieli jatkuisi myös sisällä laivassa?

Sisäisen identiteetin kehittäminen

Yrityksen brändin vahvistaminen työntekijöiden keskuudessa. Miten taiteen avulla voitaisiin rakentaa voimakasta yhteenkuuluvuutta ja ylpeyttä olla mukana laivanrakentamisessa? Miten muuttaa negatiivinen ilmapiiri positiiviseksi ja tulevaisuuteen uskovaksi?

Telakan suhde kaupunkiympäristöön

Haasteena telakan keskeinen sijainti kaupungissa keskellä asutusta: Kuinka telakka voisi olla paremmin vuorovaikutuksessa ympäröivän kaupungin kanssa?

Standardien visualisointi ja havainnollistaminen

Laatusertifiointi on tärkeä asia, mutta kuinka saada työyhteisö suhtautumaan niihin positiivisesti ja johto ymmärtämään näiden arvo? Yrityksen haasteena laatuohjeiden visualisointi, ja sen kautta laadun merkityksen vahvistaminen osana yrityksen työkulttuuria.

Työkultturi , terveys ja turvallisuusstandardit: työkulttuuri ja muutos

Toimialalla turvallisuusstandardit ovat tärkeässä roolissa. Niiden noudattaminen kasvattaa työntekijöiden työturvallisuutta. Tarvitaan ylimmän johdon ja esimiesten apua, jotta tulevaisuudessa työkulttuuri tukisi paremmin työturvallisuutta ja sen kehittämistä.

Kestävyys & ympäristötietoisuus

Yritys haluaa korostaa toimintansa ekologista kestävyyttä ja työntekijöiden ympäristötietoisuutta. Miten työntekijöitä voidaan tukea ympäristöystävällisen työkulttuurin ja toiminnan kehittämisessä ja kestävässä toiminnassa sekä ymmärtämään oma merkitys kokonaisuudessa?IRM TOOL hankkeen Luova meri -projektin loppuseminaarissa käsiteltiin ratkaisuja yritysten mm. työkulttuuri -haasteisiin. Kuvassa Sarjakuva taiteilija Ville Pirinen Tampereelta.

Loppuseminaarissa esitetyt ratkaisuvaihtoehdot yritysten haasteisiin

Päätösseminaarissa olivat paikalla kaikki taitelijat sekä yritykset. Loppuseminaarin aikana jokaisella taiteilijalla oli 15-30 minuuttia aikaa esitellä konseptiluonnostaan tai luonnoksiaan (osa taiteilijoista toteutti monta konseptiluonnosta usealle). Yhteensä luotiin kymmenen taidekonseptia, jotka vastasivat sekä isoihin että pieniin yritysten haasteisiin. Kaikki konseptiehdotukset ratkaisivat meriteollisuuden esille nostamia haasteita. Yksi konsepti osoitettiin erityisesti Wilhelmsenille, viisi Meyerille ja kaksi Arctechille. Silti palautteiden mukaan kaikki yritykset olivat poimineet itselleen hyödyllisiä ja kiinnostavia asioita useammasta konseptista.

Luova Meri -projektissa syntyneet taidekonseptit

Heini Aho: Taide- ja tiedelaboratorio laivalla
Jukka Hautamäki: Matka matkassa – immersiivinen,
fantasiamainen digitaalinen tila laivalla, Laivan aika -tapahtumakonsepti
Sini-Meri Hedberg: Viva La Viiva – osallistava piirustustyöpaja
Sampo Kerola: Yritysmusikaali-konsepti, Unelmamalli-konsepti, Muraalitaideteos
Ville Pirinen: Visuaalinen sarjakuvakonsepti
Oona Tikkaoja: Yhteisöllinen taidepeli
Tobias Zilliacus: Bulkhead -vuorovaikutuskoulutus
Lue lisää yrityksille esitetyistä ratkaisuista Luova Meri -projektin julkaisusta. Raportissa käsitellään mm. yrityksen työkulttuurin kehittämistä, oikkeamajärjestelmän visualisointia, kestävää kehitystä sekä organisaation kehittämistä.

Työkulttuuri ja organisaatio kehittäminen olivat isoja haasteita monella meriteollisuuden yrityksellä IRM-Tool hankkeessa vuonna 2019.

Yritysasiakkaiden välittömiä kommentteja taiteijoiden taidekonsepteista:

”Hyvin oli löydetty ja haettu ratkaisuja. Hyvin suunniteltu, runsaasti vaihtoehtoja. Paljon toteutettavaa materiaalia. Käytännöllisiä mahdollisuuksia. Varmasti monessa saataisiin pysyviä muutoksia yrityksissä aikaiseksi. Kaikissa taidekonsepteissa löydettiin todella hyvät perustelut.”
”Osui ja upposi heti. Hyvin voisi kuvitella, että tällainen toimisi meidän kaltaisessa firmassa.”
”Hyvä konsepti eri kulttuurien ja toimintatapojen näkyväksi tekemiseen.”
”Tämän konseptin hienous on, että se voidaan säätää mille toimialalle hyvänsä.”
”Mainio tapa yhteisöllisyyden lisäämiseen.”
Taiteilijoiden toteuttamat taidekonseptit olivat valmiita konsepteja esitettäväksi, mutta vielä kaukana valmiista palvelupaketista. Taiteilijoiden konseptit tulisi pukea kohdeyritykselle sopivaksi ratkaisuksi, ei geneeriseksi palveluksi. Suuri osa esitetyistä konsepteista soveltuvat yrityksen arkeen hyvin mm. kehiottämään työkulttuuria ja visualisoimaan laatujärjestelmää. Moni taiteilijoiden esittämistä taidekonsepteista soveltuu usealle toimialalle muokattuina ratkaisuina vastaamaan yritysten tai yhteisöjen haasteisiin.

Loppukysely toteutettiin sekä taiteilijoille että yrityksille

Poimintoja taiteilijoiden vatauksista:
” Yllätyin firmojen avoimuudesta varsin kokeellisellekin taiteelliselle ajattelulle. Tämä kertoo varmasti enemmän omista ennakkoasenteistani kuin firmoista/prosessista.”
” Yritysten avoimuus haasteidensa kanssa, yritysten innostuneisuus hanketta ja taidetta kohtaan. ”
” Miten mielenkiintoisia konsepteja loppujen lopuksi saimmekaan!  ”
Yritysten valikoituja palautekommentteja
” Kuinka voisimme todella saada vanhoillinen, insinöörismielinen meriteollisuus ymmärtämään taiteen ja taiteilijoiden arvo ja potentiaali?”
”Valtava potentiaali on siinä, kuinka tällainen yhteistyö haastaa ajattelemaan omaa työtä ja yritystä ihan eri kantilta kuin normaalisti. Toki tällainen prosessi sopii vain ihmisille, jotka ovat valmiita hyppäämään tuntemattomaan. Haasteena voi tietysti olla raha – konseptin toteuttaminen ei välttämättä ole halpaa.”
Yrityksistä suurin osa piti taiteilijoiden taidekonsepteja hyödyllisinä ratkaisuina yrityksen haasteisiin. Yrityksen mainitsivat useaan otteeseen arvostavansa taiteilijoiden kyvykkyyttä omaksua yritysten ongelmat ja kysyä hyviä tarkentavia kysymyksiä yritysten haasteista. Vaikka taiteilijoiden tekemät taidekonseptit olivat hyödynnettävissä, jostain syystä usko tulevaisuuden yhteistyötä kohtaan oli keskiarvoltaan kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin muut vastaukset ja keskihajonta suurempaa. Arvion 5/10 voi tulkita myös 50/50 mahdollisuutena, joka myös kertoo yhteistyön todellisesta mahdollisuudesta.

”Suuri potentiaali aivan kaikenlaisissa tehtävissä meriteollisuuden parissa.
Suuret haasteet tulevat olemaan meriteollisuuden vanhoillisessa asenteellisuudessa,
taiteen ja taiteilijoiden arvottamisessa samalle tasolle.”

Tämä kommentti kertoo vanhoillisen toimintakulttuurin haasteista. Siksi tämänkaltaisessa toteutuksessa on tärkeätä, että yritystoimijoiden päätöksentekijät ja johtoporras on aktiivisesti sitoutettu toteutukseen. Tällöin perustelut uudenlaisesta toimintamallista olisi jo käsitelty prosessin aikana yhdessä yrityksen ja taiteilijoiden kanssa. Yhteistyön käynnistämisen ja ostamisen kynnys pienentyisi, jos aktiivista myyntityötä tekisi taiteilijan rinnalla välittäjätoimija.  Välittäjäyritys kykenisi selkeällä toimintamallilla lisäämään taidekonseptien myyntiä yrityksille ja kehittämään ansaintamalleja taiteilijalle; samalla rakentaen oman ansaintamallin kyseiseen projektiin sopivaksi.
Kysymykseen ”Miten arvioit laajemmin tämän tyyppisen yhteistyön (taidekenttä + meriteollisuus) sisältämää potentiaalia tulevaisuudessa”, yritysten edustajien keskiarvo oli 9,4 asteikolla 4-10. Kysymykseen ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit vastaavaa prosessia kollegallesi”, yritysten edustajien keskiarvo oli 9,6.
Yhteenveto IRM Tool hankkeen projektipäällikkö Rita Rauvolan johdolla. Käsittelyssä työkulttuuri ja sen rooli yrityksissä.

Yhteenveto IRM-tool hankkeen Luova Meri -projektista:

Luova Meri -projekti oli monella tapaa onnistunut ja lisäsi ymmärrystä välittäjätoimijan tarpeellisuudesta taiteilijan ja yrityksen välisen yhteistyön onnistumiseksi. Samalla saatiin vahvistusta myös siitä, mikä taiteilijayhteistyössä on arvokasta yrityksille ja mikä taiteilijoille.
Joitain huomioita voidaan tehdä siitä, että minkälaisille taiteilijoille ja yrityksille tämänkaltainen prosessi on kiinnostava? Taiteilijalle on tärkeää, että hänellä on ns. tilaa sitoutua työhön, tilaa luoda uusi avaus. Jos tilaa ei ole, ei rakennu aidosti luovaa prosessia – ja toteutuksen laatu nojaa luovan prosessin onnistumiseen. Yrityksiä ajatellen merkittävää on aito innostus yhteistyöstä, halu ja kiinnostus olla luovuuden ja luovien ammattilaisten kanssa tekemisissä.
Yrityksillä tulee olla ymmärrystä siitä, että toteutettava projekti kytkeytyy yrityksen toimintaan ja palveluihin ja luo niihin uusia näköaloja. Välittäjän näkökulmasta voidaan kysyä, millä tavalla olisi ollut mahdollista saada vielä enemmän tietoa yrityksiltä heidän oikeasta tarpeestaan/haasteestaan. Tämä olisi tarkoittanut kiinteämpää vuorovaikutusta prosessin alku- ja keskivaiheilla yritysten ja välittäjän välillä. Tämä tieto olisi mahdollistanut vielä ”osuvampia” ratkaisuehdotuksia taiteilijoilta, jolloin olisi myös mahdollisuus täsmentää konseptia juuri tietylle yritykselle paremmin ja olla vähemmän geneerinen.
Lainaus raportin loppuyhteenvedosta:
” Jotta taiteilijoiden ja yritysten väliin syntyisi liiketoimintaa, tarvitaan tämän toteutumiseksi aktiivista välittäjätoimijaa. Nyt tässä prosessissa todellinen taiteilijoiden asiantuntijuuden sovittaminen ja myyminen yritysten tarpeisiin jäi ilmaan. On vaarana, että yhteistyön potentiaali taiteilijoiden ja yritysten välillä jää toteutumatta. On tärkeää, että yritysten edustajat ovat päättävässä roolissa omissa organisaatioissaan. Yhteistyön käynnistyminen taiteilijan ja yrityksen välille on hauraalla pohjalla. Olisi hyvä, jos yrityksen projektiryhmässä olisi mukana myös toimintaan kriittisesti suhtautuvia henkilöitä. Tämä vie dialogia eteenpäin ja edesauttaisi taidekonseptien käyttöönottoa tulevaisuudessa. ”

Työkulttuuri ja organisaatiota sekä muita yritysten tärkeitä tulevaisuuden kyvykkyyksiä on helppo kehittää välittäjäosaajan avulla

Taiteen sisällyttäminen yritysten toiminnan kehittämiseen vaatii yrityksissä osaamista ja ymmärrystä luovien alojen ammattilaisten mahdollisuuksista ja menetelmistä. Asiantuntevat yritykset pystyvät hyödyntämään taiteilijoiden palveluita mm. saaden samalla kilpailusta erottavan tekijän palveluihinsa tai kehitettyä työyhteisöä perinteisten työvälineiden sijaan.
Yrityksen tavoitteet tukevat strategiaa ja tarvittavat työkalut sen toteuttamiseksi saadaan työntekijöiltä tai yhteistyökumppaneilta. Välittäjän on hyvä ymmärtää yrityksen liiketoiminnan kulmakivet ja uskallettava tarjota rohkeasti uusia työvälineitä yritysten käyttöön. Yksi niistä on taiteilijoiden ja luovien alojen käyttäminen osana yrityksen toimintaa ja palveluita. Taiteilijat, joilla on kokemusta yritysten kanssa työskentelystä, ymmärtävät nopeasti asiakkaan haasteen. Taiteilija voi tarvita välittäjän apua perusteluissa palvelun tärkeydestä asiakkaan kehitykselle. Luovan alan palveluiden käyttäminen voidaan ajatella yrityksessä investointina toimintaan kuten yrityskonsulttien käyttäminenkin.

Välittäjä, se välistävetäjä(-kö)?

Yritysten ja taiteilijoiden kannattaa perehtyä markkinoilla toimiviin välittäjiin ja heidän palveluihinsa. Välittäjän taustasta ja kiinnostuksesta riippuen, välittäjillä on erilaisia palveluita yrityksille, yksityisille ja muille yhteisöille sekä taiteilijoille. Välittäjän rooli on auttaa asiakasta haasteessa / projektissa ja tarjota taiteilijoiden asiantuntijuutta ja näkökulmaa asiakkaan auttamiseksi. Taiteilijoiden palveluista kertominen, kehittäminen sekä taiteilijoiden auttaminen löytämään lisää asiakkaita yksityiseltä- ja julkiselta sektorilta sekä perehdyttää lisää taiteilijoita yhteistyöhön yritysten kanssa voivat kuulua myös välittäjän tehtäviin.

Mihin yritys tarvitsee välittäjää?

Taiteilijat meriteollisuudessa -yhteistyöprojektissa oli mukana yrityksiä, jotka haluavat käyttää taiteilijoiden palveluita toimintansa kehittämiseksi. Välittäjän rooli on auttaa yrityksiä ja yhteisöjä löytämään ja käyttämään osaavia taiteilijoita sekä madaltaa tilauskynnystä taiteilijoiden palveluiden käyttämiseksi. Samalla vapautuu aikaa yrityksissä omaan ydintyöhön oikean luovan alan ammattilaisen etsinnän sijaan.
Mihin taiteilija tarvitsee välittäjää?
Taiteilijoilla vapautuu aikaa muuhun työhön palveluiden myynnistä ja markkinoinnista sekä palvelun jälkiseurannasta, kun käytetään välittäjää taiteilijan asiantuntijuuden välittämisessä. Tarvitsemme paljon välittäjiä luovien alojen markkinoiden kasvattamiseksi ja kehittämiseksi. Kaikki toimialasektorimme tarvitsevat luovien alojen palveluita, taiteilijoiden erityisosaamista, kukin omalla tarvealueellaan. Välittäjän rooli korostuu myös taiteilijoiden käyttämisessä yrityksen tarpeisiin konsultaation kautta. Tarvitsemme välittäjiä, jotka ymmärtävät taiteilijoiden asiantuntijuuden tuomat lisäarvot ja pystyvät auttamaan asiakkaitaan yhdessä valikoitujen taiteilijoiden kanssa.

Kuka voi toimia välittäjänä?

Toimiakseen välittäjänä, ei tarvitse olla supermies tai supernainen. Tarvitaan innostumista, asennetta ja aktiivisuutta myynnin aikaansaamiseksi. Nämä helpottuvat, kun ympäröivällä tiimillä on laaja. ymmärrys yritystoiminnasta, rahoituksesta, markkinoinnista, myynnistä ja ennakoinnista. Välittäjä tarvitsee myös perusymmärryksen taiteesta, soveltamisesta ja taiteen vaikuttavuudesta. Näiden asioiden kehittäminen ja oikean tiimin rakentaminen mahdollistaa niin yritysten kuin taiteilijoidenkin menestyksen.
Työkulttuuri ja sen tulevaisuus yrityksissä. Miten voidaan kehittää työkulttuuria yrityksissä?

Ajatuksia, jotka heräsivät välittäjän roolista Luova Meri -projektin aikana.

– Kuinka kasvatetaan luovien alojen markkinoita yksityisellä sektorilla Suomessa?
– Miten mahdollistamme niiden taiteilijoiden palveluiden kehittämisen, jotka haluavat tarjota palveluitaan yrityksille ja yhteisöille?
– Miten löydämme eri toimialoilta kyvykkäimmät yritykset, jotka ymmärtävät luovien alojen palveluiden käyttämisen mahdollisuudet toimintaa kehittvänä investointina?
– Kuinka pystymme koulutuksen kautta mahdollistamaan luovien alojen ja yritysten kilpailukyvyn kehitysten kansainvälisillä markkinoilla? Mitä aikuiskoulutuksen moduuleita voitaisiin toteuttaa heti?
– Mitä yhteiskunnallisia toimenpiteitä kannattaisi suunnitella yksityisen sektorin aktivoimiseksi taiteilijoiden käyttämiseksi yritysten kehittämiseksi?

Miksi yrityksen kannattaa käyttää yhteistyökumppanina välittäjää?

Luova Meri -projekti osoitti, että yrityksillä on konkreettisia haasteita, joihin voidaan vastata taiteilijoiden asiantuntijuuden avulla. Molemminpuolinen luottamus ja avoimuus taiteilijalla ja yrityksellä mahdollistaa yhteistyön. Välittäjän toiminnan kehittämiseksi olisi tärkeää saada taiteilijoiden palvelut toimitettua yrityksiin asti, jotta kokemuksen kautta opitaan välittäjyydestä lisää (suunnittelu – tilaus – toimitus). Tässä totetuksessa taiteilijan asiantuntijuus jäi taidekonseptin tasolle.
Välittäjän rooli korostuu projekteissa, joissa tarvitaan sillanrakentajaa kahden toimijan välille, jotka eivät tunne toisiaan. Luova Meri -projektissa yritysten haasteet olivat suuria ja lähes kaikki esitetyt ratkaisut edellyttivät pitkää yhteistyötä muutoksen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi yrityksessä. Pienillä askelilla päästään pilotoimaan suunnittelusta toteutukseen asti.
Tarkemmin Luova Meri projektin kulusta ja CLAP Oy:n havainnoista löytyy täältä https://www.clap.fi/meriteollisuus-yritysten-kehittaminen-luovin-menetelmin/
Loppupalautteiden perusteella yritykset tarvitsevat edelleen lisää tietoa taiteesta prosessina, työmenetelmänä sekä tuloksista. Näiden avulla yritykset voivat myös itse paremmin oivaltaa, millaisiin tarpeisiin taidetta voidaan soveltaa. Yritysten näkökulmasta tämä vaihe on erityisen merkittävä luovien alojen palveluiden hyödyntämisen kannalta.
Välittäjien rooli yritysten toiminnan kehittäjänä voi olla merkittävä. Aktiivinen välittäjätoimija pystyy toimimaan yrityksen strategisena kehittämisen yhteistyökumppanina mm. työkulttuuri- , organisaatio-, tiimin kehittämisen-, markkinoinnin erottautumiskyvyn ja strategian kehitys -projekteissa.
Välittäjä ymmärtää ja osaa hyödyntää luovien alojen ammattilaisten kyvykkyyksiä yritysten tarpeiden mukaisesti. Välittäjä toimii ennen kaikkea tulkkina yritysten tavoitteiden ja tarpeiden sanoittamisessa luovalle yhteistyökumppanille sekä tuoda luovan ammattilaiset kyvykkyydet ja mahdollisuudet laajasti esille yrityksen kanssa keskusteltaessa. Tavoite on saada yhteistyö yrityksen ja luovan alan toimijan kanssa pitkäikäiseksi myös tulevaisuuden projekteja ajatellen.
Erityinen kiitos Luova Meri -projektin onnistumisesta kuuluu IRM-Tool hankkeen projektipäällikkö Rita Rauvolalle / Yrkeshögskolan Novia sekä Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijoille Kristä Petäjäjärvelle ja Annika Dahlstenille.

Hankeesta on kirjoitettu raportti (2019)

” LUOVA MERI: TAIDE MERITEOLLISUUDEN KEHITTÄJÄNÄ – Prosessikuvaus ja dokumentaatio ”

Dokumentaation ovat tehneet Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijat Annika Dahlsten ja Krista Petäjäjärvi yhteistyössä välittäjä Arto Kunnolan (CLAP Oy), Rita Rauvolan ja Päivi Katajamäen (IRM-Tool -hanke) kanssa.

Löydät ” Luova Meri: Taide meriteollisuuden kehittäjänä” -loppuraportin Creative Finlandin sivuilta täältä https://www.creativefinland.fi/julkaisut

#creativefinland #irmtool #novia #taike #clap #luovatalat #myynti #välittäjä #työkulttuuri

Lähteet:
Taike: LUOVA MERI: TAIDE MERITEOLLISUUDEN KEHITTÄJÄNÄ -raportti
Blogin kirjoittajan omat kokemukset ja muistiinpanot Luova Meri -projektista ja havainnot organisaation ja työkulttuuri -kehityksestä yrityksissä luovien menetelmien avulla

Artikkeli Novialia / Sjöfart: https://www.novia.fi/novialia/home/da-konstnarer-blir-konsulter-inom-den-marina-industrin

Artikkeli Navigator Magazine: https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/meriteollisuuden-kehittaminen-taiteen-kautta/

Novia Blogi Siten Innovationtool hjälper företag bli mer innovativa: https://www.novia.fi/forskning/fou-nyheter/siten-innovationtool-hjalper-foretag-bli-mer-innovativa

Creative Finland -blogi; Meriteollisuutta kehitetään luovan asiantuntijuuden kautta: https://www.creativefinland.fi/post/meriteollisuutta-kehitetaan-luovan-asiantuntijuuden-kautta

Taike Annika Dahlstenin esitys IRM-Tool -hankkeen loppuseminaarissa: Taide meriteollisuuden kehittäjänä https://www.aboamare.fi/_media_28765_/R&D%20kuvat/IRM-Tool/IRM/26.9.2019/Annika-Dahlsten_irmtool_260919-(1).pdf

IRM Tool -hankkeen nettisivu https://www.aboamare.fi/IRM-Tool

Clap -blogi IRM-Tool hankkeesta https://www.clap.fi/meriteollisuus-yritysten-kehittaminen-luovin-menetelmin/

Ps. Jos luit tänne ne asti, uskon että sinua kiinnostaa organisaatio- ja työkulttuuri kehittäminen sekä siihen soveltuva uusi työkalu johtamisen ammattilaisille. Lue lisää alla olevist artikkeleista:
Organisaation kehittäminen yrityksessä
Innovaatiokulttuuri, kuinka sitä kehitetään yrityksessä?
Organisaation kehittäminen ja luovat palvelut yrityksille

Follow The KOOK:
Kookin perustaja Arto innostuu ympäröivistä mahdollisuuksista ja muutoksen hyödyntämisestä. " Hyvällä tiimillä varmistetaan positiivinen syke tulevaisuudessakin." Lempiaiheita ovat johtaminen, yritysten kehitys, erottautuminen, kansainvälisyys ja luovien alojen mahdollisuuksien hyödyntäminen.