Innovaatiokulttuuria kannattaa kehittää yrityksissä aktiivisesti yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Yrityksen ylimmän johdon rooli on tärkeää pysyvän, sallivan positiivisen ja turvallisen innovaatiokulttuurin luomiseksi.
Tuotekehitys, myynti ja markkinointi, tuotanto – kaikki tarvitsevat uusia innovaatioita. Rakensimme työparina innovaatiokulttuuri -työpajan helpottamaan innovaatiokulttuurin kehittämistä yrityksissä sekä fasilitoimme sen. Käytimme hyödykseme IRM -hankkeessa kehitettyä innovaatiotyökalua sekä muodostimme taiteilija-konsulttityöparin. Yhdistimme yritysosaamisen luovaan osaamiseen ja hyödynsimme tätä innovaatiokulttuurin kehitystyöpajassa, joka suunniteltiin kaiken kokoisille yrityksille.
Tiedosta, Navigoi, Vaikuta – Innovaatiokulttuuri kehitystyöpaja
Työpaja oli alunperin suunniteltu WISTA International jäsenille, mutta tapahtuma avattiin myöhemmin myös kaikille innovaatiokulttuuri ja sen kehittämisestä kiinnostuneille.
Työpajan tavoite oli pilotoida IRM-Tool verkkotyökalua ja soveltaa taiteen eri muotoja työpajan aikana innovaatiokulttuurin kehittämiseksi yrityksissä. Pilotoinnin avulla pyrittiin todentamaan IRM-Tool työkalun toimivuus työkalun aineistoja monipuolisesti hyödyntäen. Samalla haluttiin mahdollistaa keskustelu yritysten innovaatiokulttuuri n kehittämisen nykyisistä haasteista sekä innovaatiokulttuurin kehittämisen ratkaisemisesta.
Innovaatiotyöpaja meriteollisuudelle
IRM-Tool hankkeen Innovaatiotyöpaja toteutettiin yhdessä WISTA International yhdistyksen kanssa. Innovaatiotyöpaja ‘Tiedosta, navigoi ja vaikuta’ toteutettiin 27.8.2019 Aboa Mare koulutuskeskuksessa Turussa. Työpajan toteuttajina Arto Kunnola ja monitaiteilija Liana Potila. Työpaja suunnattiin WISTAN jäsenille, kaikille meriteollisuuden toimijoille ja luovan alan ihmisille, joita innovaatio ja innovaatiokulttuurin kehittäminen kiinnostaa. Työpajan lähtökohtana oli hyödyntää IRM-Tool hankkeen syksyllä julkaistavaa innovation Tool-verkkotyökalua; erityisesti siellä olevia menetelmiä, videomateriaalia sekä innovaatio informaatiota. Pyrkimys oli tarjota osallistujille konkreettisia menetelmiä innovaatiokulttuuri kehitystyöpajan pitämiseksi yrityksissä. Työpajan tavoitteena oli myös muodostaa näkökulmia siihen, miten työpajan menetelmiä voisi käyttää innovaatiokulttuuri kehittämiseksi ja parantamiseksi omassa työyhteisössä ja työelämässä.
Työpaja mahdollistaa avoimen keskustelun ja dialogin
Työpajalla tahdottiin mahdollistaa myös oman työyhteisön innovaatiokulttuuri -kehityskohteiden tunnistamista ja oman roolin pohtimista innovaation näkökulmasta. Tärkeää oli tarjota jotain kättä pidempää innovaation mahdollistamiseksi ja kehittämiseksi sekä haastaa osallistujia vahvistamaan innovaatio-osaamistaan.
Alla otteita Arto Kunnolan ja Liana Potilan selvityksestä työpajan suunnittelusta IRM-Tool hankkeen projektipäällikkö Rita Rauvolan esittämiin kysymyksiin.
Miten innovaatiotyökalusta löytyi sisältöjä työpajaan?
Innovaatiotyökalu toimi hyvänä runkona toteutetulle työpajalle, koska se sisälsi kaikki työpajaan tarvittavat elementit. Työkalun teoriaosuus oli riittävä Innovaatiokulttuuri -aiheen ympärillä. Työkalussa oli riittävästi aineistoja, kuten teksti- ja videomateriaalia, josta pystyi rakentamaan työpajaan tarvittavan aihion keskustelun ja työpajan tehtävien tueksi.
Työpajaa rakennettaessa hyödynnettiin innovaatiotyökalun materiaaleja, kuten videoita, useita eri menetelmiä, innovaatioteoriaa ja työkaluja innovaatiokulttuurin kehittämiseksi organisaatioissa. Innovaatiotyöpajan suunnitteluprosessin aikana työkaluun palattiin useaan kertaan. Työpajan runkoa ja -osia täydennettiin sitä mukaan, kun työpajan aikataulu tarkentui.
Työpajan suunnittelun aikana tarkentui myös se, mitä innovaatiotyökalun aiheita kannattaa työpajassa käydä lävitse. Työpajasta haluttiin rakentaa osallistava niin että jokaisen osallistujan ääni tulisi varmasti esille työpajan edetessä. Työpajassa tahdottiin osallistaa jokainen keskustelulle sekä mahdollistaa turvallinen kokemusten ja ajatusten vaihtaminen työpajan aikana.
Millä perusteella valitsitte sisältöjä innovaatiokulttuuri -kehitystyöpajaan?
Sisältö valittiin aiheen ja tavoitteen perusteella sekä käytettävissä olevan työpajan ajan perustella (3h). Työpajan runko rakennettiin osallistavaksi jolloin varsinainen teoriaosuus jätettiin tietoisesti lyhyeksi. Työpajan ryhmätehtäviin haluttiin jättää riittävästi aikaa, jotta ryhmissä voidaan huolellisesti vastata käsiteltäviin aiheisiin.
” Minua kiinnosti myös valita sisältöjä jotka on helposti lähestyttäviä; ymmärrettävissä ja hahmotettavissa. Itseäni kiinnosti luoda tilaa osallistujan äänelle, tiedolle ja informaatiolle ja keskittyä siihen, eikä niinkään informaatioon jota sivustolta löytyi. Artolla sen sijaan oli kutsu hyödyntää myös tätä informatiivisempaa puolta. Hyvä tasapaino. Halusin käyttää verkkotyökalua tai siellä olevia menetelmiä linssinä sille että osallistujan ääni tulee kuulluksi. Taiteilijana parhaan tulokulman löysin sisältöihin jotka tarjosivat toiminnallisuutta, dialogisuutta (kirjallisen, puheen ja visuaalisen kerronnan keinoin). ”
– monitaiteilija Liana Potila
Liana Potila ja Etnograafinen Röntgenlaulu
” Halusin valita työkaluja joita voi soveltaa. Minulle oli tärkeää nivoa omia menetelmiä osaksi kokonaisuutta. Hyödynsin mm. Etnografinen Röntgen laulu -menetelmää. Kyseessä on palvelumuotoiltu työkalu, jossa yhteisön ääni on kiteytettynä laulun muotoon ja laulu toteutetaan hetkessä improvisaationa yhteisölle tai keskusteluun osallistujille. Toteutan laulun säestäen itseäni haitarilla. Laulun sanoitus pohjautuu osallistujien toisten puheenvuoroista kirjaamiin asioihin. Tahdoin nivoa työpajaan myös itselleni tärkeää Open circle – metodia, jossa jokaisen ääni saa tilan tulla kuulluksi. Menetelmien soveltaminen yhteen sivustosta valitsemiemme menetelmien kanssa toimi erittäin hyvin. ”
Miten innovaatiotyökalun soveltaminen innovaatiokulttuurin kehittämiseen onnistui tässä työpajassa?
Soveltaminen onnistui suhteellisen hyvin. Innovaatio-työkalun materiaali on laaja. Jokaisesta osa-alueesta avautuu uusi tietoikkuna syvemmälle tiedolle ja sitä kautta mahdollisuuksille.
Työpajaa suunniteltaessa pyrittiin huomioimaan osallistujien tausta ja osaaminen. Työpajassa haluttiin varmistaa riittävä aika keskustelulle. Työpajassa oli aikataulullinen haaste, sillä työpajassa haluttiin päästä loppuun asti niin että käsiteltyihin aiheisiin syntyy riittävä taustatieto, aiheita voidaan käsitellä ryhmässä riittävästi, aiheet ovat työryhmän valitsemia ja heitä kiinnostavia. Alunperin työpaja suunniteltiin suuremmalle ryhmälle.
Työpajan työskentely ilmapiiri ja Creative Ice Breaker
Luovan alan menetelmillä oli työpajan kokemuksen kannalta merkittävä rooli sillä se puhuttaa ja koskettaa osallistujia paremmin kuin normaalit työpaja-menetelmät. Esimerkiksi käytetty “ Creative Icebreaker “ teatterin menetelmin mahdollisti tunnelman ja ryhmäytymisen työpajan aluksi.
” Soveltaminen oli kiinnostavaa ja erittäin inspiroivaa. Minulle taiteilijana oli antoisaa että oli jonkinlaiset raamit joista lähteä liikkeelle. Soveltamiseen uuden työparin kanssa meni huomattavan suuri aika ja teimme paljon taustatyötä ja suunnitelmia Arton kanssa. Siitä on varmasti myös tulevaisuudessa meille hyötyä ja sen on ns. pääomaa tulevaan yhteistyöhön. Samalla tutustuimme toisiimme tekijöinä, ihmisinä ja ammattilaisina. Se auttoi myös työpajan toteutuksessa, jossa osasimme työparina sopivalla tavalla antaa ja ottaa tilaa tarvittaessa. ”
– monitaiteilija Liana Potila
” Omalla ammattitaidolla tahdoin tuoda työpajaan monimuotoista dialogia, osallisuutta, visuaalista tunnelmaa, tilallista näkökulmaa, leikkiä, spontaaniutta, kuulluksi ja nähdyksi tulemista, selkeyttä, jatkuvuutta sekä pysähtymistä.
Minulla oli tarve löytää yhteistyölle jonkinlainen kuva ja työroolit, hahmottaa yhteistyön mahdollisuuksia ja raameja sille miten työkalut siihen nivoutuvat. Halusin myös mahdollistaa sen että voisimme vastaisuudessa käyttää näitä työkaluja eri yhteyksissä.” – monitaiteilija Liana Potila
Taiteilija – Konsultti -työpari ja keskustelu
” Suunniteltaessa työpajaa oli ilo hahmottaa kummankin vahvuusalueet ja löytää kummallekin se omin rooli ja työsarka työpajassa ja sen suunnittelussa. Sen tähden oli hyvä että suunnittelulle oli varattu aikaa. ” – monitaiteilija Liana Potila
Open circle -metodin toteutus oli toimiva. Se toi tarvittavaa kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Arto ohjeisti osallistujia jo varhaisessa vaiheessa. Siihen auttoi huomattavasti myös työpajassa vallitseva hyvä kuuntelun ilmapiiri ja henki. Keskustelua ulkopuolelta seuranneena ihmisenä voin sanoa että vaikutti siltä kuin jokainen olisi saanut tarpeeksi aikaa sanoakseen sanottavansa.
Miten työpajassa käytetyt menetelmät toimivat?
Työpajassa käytettiin luovien alojen menetelmiä musiikki, teatteri-improvisaatio, kuvataide puolelta sekä IRM-Tool sivustolta poimimiamme 635 sekä Six Thinking Hats menetelmiä, humoristista innovaatio-videota sekä Alf Rehnin innovaatioon liittyvää teoriaa. Nämä menetelmät soveltuivat hyvin työpajaan, alla tarkempaa kuvausta. Yhdessä valittuja aiheita pystyttiin käsittelemään riittävästi tiukasta aikataulusta huolimatta.
Brainstorming 635 -menetelmä ja uudet ideat
” 635 brainstorming menetelmä toimi erittäin hyvin ja se että sovelsimme sitä 6 Thinking Hats’ä alustavana tehtävänä. 635’n avulla saimme kokoon huomattavan määrän ideoita joita päädyimme pohtimaan 6 Thinking Hats’n parissa. Mielestäni onnistuimme nivomaan menetelmät myös tilaan, tehden tilasta mielenkiintoisen isojen mindmap-alustojen avulla. Myös seinälle laitettu idea-kokonaisuus toi katseen suuntaan kiinnostavuutta. Itseäni kiinnostaa juuri tilallisuus, jotta tulee vaihtelua ajatteluun. Katseen suuntaa ohjaamalla voidaan mahdollistaa myös luovaa ajattelua: se että katse kohdistuu paperiin, mindmappiin joka on visuaalisesti kiinnostava, ‘estraadille’, toisiin ihmisiin, huoneen etuosaan tai välillä huoneen takaosaan. Ja toisinaan silmät ovat vain kiinni. ” – monitaiteilija Liana Potila
Ideoista keskustelu ja 6 eri näkökulmaa – 6 Thinking Hats
” 6 Thinking Hats oli myös antoisa kokemus. Se, että liitimme menetelmään visuaalisen mindmapin antoi lisäilmettä tilaan sekä runkoa ajatteluun. Koen vahvasti, että visuaalisuus tukee ajattelua, näin koin myös nettisivustolla, ja sama toteutui työpajassa. En osaa sanoa osallistujien näkökulmaa, mutta olen itse tyytyväinen kokonaisuuteen jota tarjosimme! ” – monitaiteilija Liana Potila
Alla luonnos mindmap-alustasta ‘6 Thinkin Hats’ pohdinnoissa.
Mitä mieltä, aiotteko jatkossa käyttää itse työkalua? Jos, miten, missä, milloin?
Pilotin aikana tehty taustatyö, suunnittelu sekä uuden työparin osaamisen ymmärtäminen helpottavat huomattavasti vastaavan työpajan rakentamista toiselle kohderyhmälle. Innovaatiotyökalussa olevien aineistojen ja kokonaisuuden hyödyntäminen on nyt helppoa. Vastaavia yritysten haasteita löytyy jokaisesta yrityksestä. Pilotin kokemuksen ja löydettyjen kehityskohteiden avulla työpajan toteuttaminen yrityksissä on helppo toteuttaa räätälöitynä ko. kohderyhmälle.
Innovaatiokulttuuri ja työpajaan annetut haasteet ja tehtävät
Ennen työpajaa osallistujia pyydettiin vastaamaan kyselyyn jonka tavoitteena oli löytää Innovaatiokulttuurin kehittämiseen liittyviä haasteita vastaajan yrityksessä.
Saatujen yhdeksän haasteen avulla toteutettiin sovellettu Brainstorming 635 harjoitus. Työpajan osallistujat ideoivat kukin jokaiseen haasteeseen 2-3 uutta ratkaisua. Aikaa ratkaisujen ideointiin per haaste oli noin 3 minuuttia. Näistä ratkaisuista valittiin yhdessä kaksi mielenkiintoisinta. Näitä ratkaisuvaihtoehtoja käsiteltiin kahdessa ryhmässä Six Thinking Hats -menetelmän avulla.
Mitä tuloksia innovaatiokultturin kehittämiseen valitut menetelmät antoivat kuhunkin yrityksen haasteeseen?
Ryhmät keskustelivat käsittelyssä olevista ratkaisuista. Molemmissa ryhmissä syntyi vilkasta keskustelua, jonka aikana ihmiset kirjasivat toistensa puheenvuoroissa nousseita asioita puhekuplien sisälle (jokainen toimi kirjurina kahden kuplan/näkökulman kohdalla). Lopuksi tiimit kirjasivat alustavan toimintasuunnitelman ratkaisun toteuttamiseksi.
Tulokset olivat tärkeitä, mutta myös tiimin toistensa osallistaminen keskusteluun oli hyvin oleellista. Osallistujat ymmärsivät toistensa näkökulmia ja perusteluita paremmin keskustelun ja luodun mindmapin kautta. Kirjatut toimintasuunnitelmat ovat pintapuolisia, sillä annetussa ajassa ei toimintasuunnitelma ole kovin syvällinen.
Työpajan vetäjän näkökulmasta on vaikeaa sanoa tiedostavatko osallistujat nyt varmemmin oman osaamisensa, potentiaalinsa innovaattoreina tai työyhteisönsä voimavarat innovaation mahdollistamiseksi ja ennen kaikkea sen MIHIN he ovat valmiita sitoutumaan vastaisuudessa innovaation mahdollistamiseksi? On tärkeää että tämänkaltaiset työpajat aiheuttavat myös vaikuttamista ja tekoja – mahdollistaen muutosta!
Innovaatiokultti ja kehittämisen haasteet. Kuvassa alla 635 menetelmän ideakokonaisuus, joista äänestettiin kaksi parasta.
Yhteenveto innovaatiokulttuurin kehitystyöpajan osallistujien antamasta palautteesta.
Työpajan lopuksi toteutettiin ns. Open Circle menetelmää hyödyntäen rinki, jossa jokaiselle annettiin mahdollisuus kertoa sen hetkisestä tunnelmasta, havainnoistaan muiden kommentoimatta. Ringin avulla pystyttiin sanallistamaan sen hetkinen lopputulos, joka osallistujalla oli itsellään. Syntynyt keskustelu oli antoisa ja positiivinen. Se antoi kaikille mahdollisuuden välittömään palautteeseen työpajan jälkeen. Varsinainen rakentava palaute ja kritiikki tuli selkeästi esille vasta palautelomakkeiden kautta.
Tulokset alla. Yhteenvetona työpajaan oltiin tyytyväisiä. Työpaja sai kritiikkiä pituudesta. Tämä johtuu oletettavasti myöhäisestä ajankohdasta työpäivän päätteeksi.
Vapaat kommentit:
“ Vähän liian pitkä “
“ Oli hyvin fasilitoitu työpaja “
“ Olisi voinut olla vähän lyhyempi kun ilta-aikaan oltiin liikkeellä “
Yhteenveto innovaatiokulttuurin kehitystyöpajasta ja muita ajatuksia:
Innovaatiotyökalun materiaali on työpajaa tukeva, mutta fasilitaattorilla kannattaa myös olla hyvä taustaymmärrys työpajasta ja sen mahdollisuuksista vaikuttaa innovaatiokulttuurin kehitykseen yrityksen organisaatiossa. Fasilitaattoreiden kannattaa miettiä tarkkaan, mitä työpajassa tehdään ja miksi. Näin fasilitaattori voi hyödyntää tehokkaasti omaa osaamistaan ja työparin osaamista.
” Keskustelimme työpajan lopussa taiteilijan ja luovan alan asiantuntijan roolista yrityksissä. Jäin itse pohtimaan taiteilijana että millä tavalla minun osaamiseni voi palvella yrityksiä. Erityisesti huomaan usein jo IRM-Tool hankkeen aiempiin työpajoihin osallistujana että työpajat ovat usein rakennettu siten että tilaa ei ole hyödynnetty kiinnostavasti. Tässä näen oman vahvuusalueeni osaajana. Ja se että taiteilija tykkää innovoida on tosi suuri lähtökohta sille että innovaatiosta myös innostutaan! On tärkeää että vetäjät myös innostuvat asiasta, ja laittavat persoonansa peliin. Se voi olla just se kick start! Mutta sen lisäksi voimme tarjota myös jotain konkreettista siitä miten nimenomaan VOI SOVELTAA menetelmiä. ” – monitaiteilija Liana Potila
Työpajan myötä ymmärrettiin vielä paremmin se, kuinka tärkeätä on käyttää luovan alan menetelmiä suunnitellusti työpajan tavoitteen mukaan. Tässä innovaatiokuttuuri ja sen kehittäminen -työpajasssa onnistuttiin hyvin mutta tarkentamista täytyy jatkossa tehdä. Esimerkiksi, jos työpajassa on varautuneita osallistujia tai erilaisissa harjoituksissa epämukavuusalueellaan olevia, kuinka luovien alojen menetelmien avulla voitaisiin lämmittää tunnelmaa niin että kaikki avautuisivat aktiivisesti osallistumaan. Kuinka rakennetaan turvallinen ja luotava ilmapiiri joka on erittäin tärkeätä työpajan onnistumisen kannalta? Tämä onnistuu konsultti-taiteilija työparin toimiessa saumattomasti.
Koska työpaja sisälsi paljon keskustelua, oli luovien alojen menetelmien käytöön varattuaika rajallinen. Jos työpaja olisi ollut vielä toiminnallisempi ja luovien alojen menetelmiä olisi käytetty vielä enemmän, ei keskustelulle olisi jäänyt aikaa työpajan harjoitusten aikana. Keskustelun mahdollistaminen ja ajatusten sekä kokemusten jakaminen olivat työpajan onnistumisen ja tavoitteen kannalta tärkeitä.
Miksi luovia menetelmiä kannattaa hyödyntää työpajassa?
Työpajojen fasilitointiin saadaan huomattavasti lisää vaikutusta osallistujiin kun hyödynnetään luovien alojen menetelmiä laajasti. Työpajan rakennetta suunnitellessa kannattaa harkita mitä taiteen menetelmää halutaan käyttää, mikä soveltuu asiakasyritykselle ja työpajan tavoiteelle parhaiten, kuinka kauan siihen varataan aikaa. Eri taiteen menetelmien hyödyntäminen mahdollistaa osallistujien aktivoinnin huomattavasti nopeammin kuin perinteiset työpajat, joissa ei sovelleta luovien alojen mahdollisuuksia.
Kiinnostuitko innovaatiotyöpajasta ja sen järjestämisestä tiimillesi? Keskustelemme mielellämme työpajan tavoitteesta ja suunnittelemme yhdessä työpajan rakenteen. Ota yhteyttä!
Osallistuimme myös Taiken järjestämään seminaariin yrityksille aiheena organisaation kehittäminen. Lue tapahtumasta lisää.
Jos olet kiinnostunut innovaatiokulttuurin ja organisaation kehittämisestä, kirjoitamme näistä aiheista ja kokemuksistamme blogissamme.
Tutustu työpajan suunnittelussa hyödynnettyyn innovaatiotyökaluun tästä linkistä.
